Liha

Suomalaiset syövät päivittäin n. 180 g lihaa. Lihassa on ruokavaliomme kannalta merkittäviä määriä on proteiinia ja rasvaa. Liha ei sisällä hiilihydraatteja. Suojaravintoaineista lihassa on merkittäviä määriä rautaa, sinkkiä, seleeniä, fosforia, magnesiumia sekä B-ryhmän vitamiineja. Eri lihalaatujen välillä on suuria eroja rasvan määrässä sekä pieniä eroja myös joidenkin suojaravintoaineiden määrässä. Sianlihassa on keskimäärin rasvaa n. 16 % painosta ja naudanlihassa 8 %.

Lihan runsas syönti on joissakin väestötutkimuksissa ollut yhteydessä suurentuneeseen paksusuolen syövän vaaraan. Tämä ei merkitse vielä syy-yhteyttä. On olemassa useita tutkimuksia, joissa ns. välimeren ruokavaliota on verrattu runsaasti lihaa ja rasvaa sisältävään ruokavalioon ja havaittu sen olevan sydän- ja verisuoniterveydelle parempi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lihan käyttöä ei ainakaan tuosta 200 grammasta per päivä ole syytä lisätä.

Sisäelimet

Sisäelimissä on myös runsaasti B-ryhmän vitamiineja ja erityisen runsaasti A-vitamiinia. Yhdestä maksapihviateriasta saa A-vitamiinia 3 - 4 viikon tarpeisiin. Siksi sitä ei suositellakaan syötäväksi useammin kuin kerran kahdessa, kolmessa viikossa.

Maksa, munuaiset ja sydän ovat ravintopitoisuudeltaan rinnastettavissa vähärasvaiseen lihaan. Hyvin imeytyvää rautaa niissä on enemmän kuin missään muussa elintarvikkeessa.

Yhteenveto

Punaisen lihan voi hyvin korvata kalalla, joka on useimmiten kevyempää tai siipikarjalla, joka on puolestaan usein myös kevyempää että edullisempaa. Lihalla on oma rajattu paikkansa ruokavaliossa, mutta sillä ei näytä olevan eristyisiä terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Linkki Terveyskirjaston yhteenvetoon lihasta .

Lihatiedotus ry:n ravitsemusyhteenveto lihasta.

Lihan ravintosisältö ravintotietokanta Finelin mukaan.