Puna- ja valkoviini

Punaviinin tunnetut terveysvaikutukset saivat alkunsa ranskalaisesta paradoksista. Ranskalainen ruokavalio sisälsi vielä pari vuosikymmentä sitten reilusti rasvaa, erityisesti tyydyttynyttä. Siitä huolimatta ranskalaisilla oli hyvä sydänterveys. Selityksesi löydettiin punaviini. Tämän jälkeen punaviiniä on tutkittu vilkkaasti.

On ilmeistä, että punaviinillä on alkoholista riippumattomia terveyshyötyjä. Punaviinistä on voitu eristää resveratroli niminen aine, joka näyttäisi koe-eläimillä estävän solujen vanhenemista ja hyödyttävän useita eri aineenvaihduntatekijöitä sekä pidentävän koe-eläinten ikää tuntuvasti. Ainetta on jo kaupallisesti tarjolla ravintolisänä. Sen hyötyjä ei ole vielä kuitenkaan osoitettu ihmisisellä. Kävihän beta-karoteenillekin niin Setti-tutkimuksessa, että pillerinä se ei tuo terveyttä kuten porkkanana.

On epäselvää mikä on resveratrolin imeytyminen ja jakautuminen kaupallisesti saatavissa olevasta valmisteesta. Eräs valmistetta kaupan pitävä yritys ei ole ilmoittanut kirjallisuusviitteitä (tutkimustuloksia) tuotteen markkinoinnin tueksi nettisivuillaan. Toinen ilmoittaa viitteitä, mutta viitteinä olevat tutkimukset eivät koske yksikään nimenomaan kaupan olevaa valmistetta.

Englanninkielinen katsaus punaviinistä

Englanninkielinen katsaus resveratrolista

Näillä näkymin on turvallista sanoa, että lasillinen punaviiniä saattaa olla terveydelle hyväksi. Valkoviini ei sisällä yhtä paljon polyfenoleita (esim. resveratrolia) kuin punaviini. Kaikkien alkoholijuomien kanssa on syytä olla varuillaan, koska niihin jää helposti koukkuun (aiheuttavat riippuvuutta) ja kulutusmäärät ovat taipuvaisia kasvamaan ajan myötä.

Viinien käytössä pitää muistaa myös se, että lasillisessa puna- tai kuivaa valkoviiniä (16 cl) on energiaa 100 kcal. Pullollisessa n. 500 kcal eli pienen aterian verran. Lisäksi alkoholi, myös viini, saattaa kiihottaa ruokahalua ja siten "syötättää" liikaa.

Punaviinin ravintosisältö