Kreatiniini

Kreatiini on elimistön luonnollinen aine, jota valmistetaan elimistössä tietyistä aminohapoista. Kreatiini on elimistön tärkein ravintoaine, käyttövoima , lyhytkestoisissa (alle 10 sekunttia), paljon räjähtävää voimaa vaativissa suorituksissa. Kreatiini on elimistöön varastoitunut valtaosin kreatiinifosfaatiksi, ja tätä muotoa puretaan käyttövoimaksi nopeata voimantuottoa vaativissa suorituksissa. Osa kreatiinista on myös vapaana.  Kreatiinia on varastoituneena elimistöön n. 120 grammaa.

Pääasiallinen varastoitumispaikka on lihakset. Lisäravinteena nautittavan kreatiinin on tarkoitus kasvattaa kreatiinifosfaattivarastoja, jolloin lihaksille saadaan pidempään tuotettua tehokkaasti energiaa. Elimistön omat kreatiinivarat riittävät n. 5-10 sekunniksi, ja on toivottu, että kreatiinilisäravinne toisi muutaman sekunnin lisää tähän kestoon. Kreatiinin vaikutuksista ihmisen elimistöön runsaasti tutkimuksia. Useat näistä on tehty urheilijoilla, ja viime aikoina tutkimuksen kohteena on myös ollut vanhukset, kipsin tai lastan takia raajaimbolisoidut, Parkinson- ja HIV-potilaat. Lähes kaikki tutkimukset ovat pienehköjä, muutaman kymmenen potilaan tutkimuksia. Lisäksi leimaa-antavaa on tutkimusten lyhytaikaisuus. Ainoastaan yksi Parkinson-tauti tutkimus on ollut pitkäkestoinen (18 kk), kaikki muut ovat olleet korkeintaan kolmen kuukauden pituisia.

Kreatiinin on joissakin lyhytaikaisissa kokeissa havaittu parantavan  suorityskykyä voimaa vaativissa suorituksissa. Suorituskyvyn parantuminen on ollut melko pientä, eikä sitä ole havaittu kaikissa tutkimuksissa. Parhaimmillaan on päästy esimerkiksi seuraavanlaiseen vaikutukseen: rugby-pelaajilla tehdyssä 3 kuukauden tutkimuksessa kreatiini lisäsi 70 % maksimitasolla tehtyjen toistojen määrä penkkipunnerruksessa 5 toistolla. Monissa tutkimuksissa tulos on ollut sama kuin lumehoidolla. Kestävyyssuoritusta kreatiinin ei ole havaittu parantavan. 

 Kreatiinin siedettävyys ja turvallisuus on kohtuullisen hyvä. On olemassa kuitenkin olemassa raportteja, jossa kreatiini on aiheuttanut munuais- ja mahasuolikanavan haittavaikutuksia. Nuorilla voimailijoilla ei ole juuri tehty tutkimuksia, eikä siten ole varmaa tietoa onko kreatiini turvallinen kasvuikäisillä. Jos kreatiini päätyy käyttämään lienee turvallisuuden vuoksi pitää annokset alle 3 grammassa päivää kohden. Kreatiinista saattaa olla enemmän lisähyötyä sellaiselle urheilijalle, joka noudattaa kasvisruokavaliota, sillä kreatiinia saadaan riittäviä määriä vain lihasta. Kriittinen kysymys, johon ei ole vielä vastausta on: Onko pitkäaikaisesta (yli 3 kk) kreatiiniin käytöstä hyötyä, tai voiko siitä olla jopa haittaa.