Joulun seutuun alkoholijuomia kuluu enemmän kuin muina juhlapyhinä. Monissa perheissä puna- ja valkoviini kuuluu kinkun painikkeeksi. Olut maistuu saunan jälkeen ja glögi ainakin pienen ulkoilun päälle. Mitä hyötyä alkoholista on terveydelle?  

Suomalainen lääkäriseura Duodecim toppuuttelee verkkosivuillaan lääkäreitä liiasta alkoholin kehumisesta. Tunnettuahan on, että säännöllinen, mutta vähäinen käyttö alkoholia saattaa suojata aikuistyypin diabetekselta ja sydän- ja verisuonisairauksilta. Varjopuoli lienee, että mitä useampi ryhtyy säännölliseksi kuluttajaksi sitä useampi jää koukkuun. Aiheesta herätti keskustelua parisen vuotta sitten työterveyslääkäri Juhani Seppänen Selvästi juovuksissa -kirjallaan. 

Science Daily –uutispalsta uutisoi, että shampanja kohtuuannoksin parantaa verisuonten myötäilevyyttä endoteelitoiminnan välityksellä. Vaikutusmekanismiksi tarjotaan shampanjan sisältämien polyfenolien typpioksidin poistumista hidastavaa vaikutusta. Typpioksidi avaa verisuonia ja saa veren virtaamaan.

Punaviinillä ollaan aiemmin todettu samanlaisia vaikutuksia. Valkoviiniä on tutkittu vähemmän, mutta myös sen on osoitettu lisäävän verisuonten laajenemista endoteelitoimintaa parantaen. Näiden lisäksi kaikkien alkoholijuomien tiedetään vaikuttavan myös myönteisesti sellaisiin verisuonitautien riskitekijöihin kuin kolesteroli, veren hyytymistekijät ja veren sokeri. 

Endoteelivaikutusten lisäksi punaviinin on todettu joissakin tapauksissa edistävän tervettä sykevariotaatiota (heart rate variation). Sydänsairauksien yhteydessä sykevariaatio voi alentua ja tätä alenemista viini voi ehkäistä. 

Elinikä saattaa erään tutkimuksen mukaan jatkua jopa viisi vuotta verrattuna absolutisteihin, jos annos pysyy yhdessä alkoholiannoksessa per päivä. Verisuonet pysyvät paremmin auki ainakin kaulavaltimolla totesi turkulainen tutkijaryhmä tutkimuksessaan.  Jotkut väestötutkimukset ovat osoittaneet pienen alkoholin käytön vähentävän eturauhas- ja rintasyöpäilmaantuvuutta.

Mutta jo kolmas alkoholiannos päivää kohden alkaa kohottaa verenpainetta. Tämä syö edellä mainittuja hyötyjä. Verenpaine on tupakan ohella suurin ennenaikaisiin sydän- ja verisuonikuolemiin johtava riskitekijä länsimaissa. 

Suurkulutukseen ja alkoholisimiin liittyvät maksakirroosi, syövät, alkoholin aiheuttama dementia ja muut aivosairaudet ovat tavallisia. Psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat monenlaista kärsimystä. Se, joka pystyy pystyy pidättäytymään parissa annoksessa per päivä läpi elämänsä, todennäköisesti hyötyy alkoholin sydän- ja verisuonilta suojaavalta vaikutukselta. Ne, jotka liukuvat turmion tielle, saavat todennäköisesti jonkin kutsumattoman ja ilkeän liitännäisseurauksen viimeisiksi vuosikseen. Alhoholijuomat tuovat mukanaan paljon kutsumattomia kaloreita ja ovat siten myös omiaan kerryttämään kiloja salakavalasti. 

Uuden vuoden juhlissa aukeaa moni kuohuviini- ja shampanjapullo. Juhlien jälkeen kannattaa saunakaljan ja iltaviiniin tarpeellisuutta pohdiskella. Jos ryyppy on jäänyt päälle, kannattaa tehdä "Juhani Seppäset", ja kokeilla mitä  täysi pidättäytyminen tuo tuollesaaan. Useimmille pelkkää hyvää, veikkaisin.  

Lisätietoa:

Alcohol problems and solutions (Prof. D. Hansenin katsaus hyödyistä ja haitoista)

ALKO: Ravitsemus, liikunta ja alkoholi – Alkoholi lihottaa suomalaisia

Käypä hoito -alkoholiongelmaisen hoito