Ksylitoliviikko

Torstai 11.2.2010 - Reijo Laatikainen

Ksylitoli tunnetaan tehokkaana aseena hampaiden reikiintymistä vastaan. Jopa EFSA on hyväksynyt ksylitolille väittämän "vähentää hampaiden reikiintymisen riskiä". Onko ksylitolia muutoin aihetta juhlia tällä viikolla? 

Ksylitolin runsas käyttö (n. 8-10 g viiteen annokseen jaettuna) on vähentänyt pikkulasten korvatulehduksia n. 40 % (Uhari et al 2000). Putkitettujen lasten korvatulehdukset eivät esty samassa määrin. 

Sekä korvatulehdusten että hampaiden reikiintymisen osalta ksylitolin teho selittyy sillä, että estää patogeenisten bakteerien kasvua. Patogeenit eivät voi suussa ja hengitysteissä käyttää ksylitolia ravintonaan, vaan ksylitoli vahingoittaa niitä. 

Ksylitoli imeytyy puuttellisesti. Se ja muut sokerialkoholit ovat puolestaan maha-suolikanavan bakteerien herkkua. Ne pystyvät fermentoimaan ksylitolia, samalla syntyy kaasuja. Imeytymätän ksylitoli vetää suoleen myös nestettä, ja yhdessä nämä vaikutukset saavat aikaan laksatiivisen vaikutuksen. Ihmettelen hiukan, miksi ksylitolilla ei ole tehty juurikaan ummetuksen hoitotutkimuksia. Ksylitoli on ilmeisen turvallinen ja tasaisesti päivää kohden kulutettuna siitä saattaisi olla apua ummetuksessa. Moni saattaisi välttää apteekkireissun nauttimalla ksylitolipastillia -ja hampaatkin tulisi hoidettua samalla. Kovin suuria annoksia lienee paras välttää (>30 g), koska ne aiheuttavat erittäin todennäköisesti ripulia.

Ksylitoli saattaa olla prebiootti, eli auttaa kehon normaalin, terveyttä edistävän bakteerifloran kasvua (Tomasik et al. 2003). Tässä suhteessa ksylitolia on tutkittu vielä vähän, tosin suomalaiset ovat tässäkin uranuurtajia (Mäkeläinen et al. 2007). 

Ksylitoli on viikkonsa ansainnut. Samalla kunniamaininta Turkuun, josta kaikki lähti liikkeelle 1970-luvulla. Toivomme lisää samankaltaisia suomalaisia menestystarinoita. 

Lisätietoa Wikipedia